NCEA Ngā kupu whakamārama: Koki Airani

How NCEA works: Cook Islands Māori video (11:20 mins)

Watch a short video in Cook Islands Māori that explains NCEA

Video transcript

Kia Orana … Ko teia teata, kua akakoroia te reira ei tauturu ia koe kia marama koe e, eaa teia pakau e NCEA. Ko te NCEA te Peapii Apii teia, tei akatakaia no te au tamariki apii tei retitaia ki roto i te apii tua rua o Nutireni, te Kuki Airani e Niue e, E toru au turanga takainga no teia; Turanga Takainga Ta’i, Turanga Takainga Rua e te Turanga Takainga Toru.

Ko te ngako o te NCEA koia oki ko te au Turanga Apii e te au Kai tei akatakaia no te au Turanga Apii tuketuke.

E rua turanga paunu akara matatioanga tei akatakaia no te NCEA, koia oki; Te au tarere tei akatakaia no te openga mataiti e pera katoa te au paunu akara matatioanga tei akatakaia kia raveia i roto i te tuatau o te apii.

Ko tetai papaki, ka akaranga paa ratou e, kua riro teia ei akamaata atu i taau ka rave. Inara, e mea puapinga kia akamaara tatou e, e au apiianga tetai kare rai e tau kia paunu akara matatioia i roto i te tuatau o te tarere. Mei teia te tu, eaa koe ka tata ei i taau pee me kare i taau korero i te tuatau o te tarere openga mataiti me ka rauka iakoe i te akatutu i te reira i roto i te tuatau e raveia ei taua apiianga?

E au turanga apiianga (standards) rai tetai tei akatakaia no te au apiianga tuketuke (subjects) o te peapa apii NCEA.

Kua akatakaia te numero kai (credits) no te au turanga apiianga tatakita’i. Ka akaputuia te au kai tei rauka i tetai tamaiti apii e ka riro tana numero kai i rauka i te akari mai e, mea kua tiratiratu rai aia i tona tautaanga kia rauka mai tona peapa apii NCEA.

Ko teia i reira te aiteanga, ka noo korua e taau puapii e ka uriuri e, eaa te au apiianga e te au turanga apiianga te ka tau kia koe. I taua taime rai ka akatakaia taau au turanga apiianga te ka paunu akara matatioia i roto i te tuatau o te apii e te au turanga apiianga te ka paunu akara matatioia i te tuatau o te tarere openga mataiti.

Me te umuumu nei koe kia rauka koe i taau peapa NCEA, ka anoanoia kia tae taau putunga kai ki te varungauru i roto i te Turanga Takainga ta’i, rua e te toru.

Ka anoano katoaia kia rauka mai iakoe e taingauru kai no te apiianga numero (te numero, te vaitoanga e te akaputuanga numero) e, e taingauru kai note apiianga reo engariti/papaa (te tata, te tuatua e te akarongo). Kare ra oki mei te mea e ka rauka ua mai teia au kai mei roto i teia nga apiianga, ka rauka katoa mai teia au kai mei roto mai i tetai au apiianga ke atu.

Ka rauka ia koe i te akaputuputu i te au Kai tei rauka iakoe i roto i te mataiti okotai e pera katoa i te au mataiti te ka aruia mai. Ko teia au Kai, ka vai tinamou te reira ki runga i toou peapa apii NCEA. E au ravenga katoa rai tetai kia rauka iakoe i te akara i te turanga o taau numero Kai.

Ka akari mai toou peapa apii NCEA i te apiianga e te turanga apiianga tei retitaia koe kia rave. Pera katoa te mataiti i retitaia ei koe, te numero Kai tei rauka iakoe i roto i te au apiianga e te au turanga apiianga e te ra i rauka ei iakoe taau au Kai.

Me akara koe i toou peapa apii NCEA, ka akari mai te reira i te akairo tei rauka iakoe i te pae i te au turanga apiianga tei retitaia koe kia rave mei te
N, A, M e te E. (Pronounced No, A, Mo, E)

Ko teia te aiteanga o teia au akairo:

N-kare te reira turanga apiianga i rauka iakoe.
A-kua rauka te reira turanga apiianga iakoe.
M-kua rauka te reira turanga apiianga iakoe i te Turanga Teitei Meitaki
E-kua rauka te reira turanga apiianga iakoe i te Turanga Teitei Maata atu.

I te tuatau o toou metua i aere apii ana, kare te aiteanga o te akairo ”E” i te mea meitaki. I teia tuatau ra, e mea ngakau parauanga ia me rauka iakoe teia akairo.

Kare mei te mea e ka maata atu taau au Kai me rauka ia koe te Turanga Teitei Meitaki e te Turanga Teitei Maata atu. Tera ra, e mea puapinga kia aruaru koe kia rauka iakoe i teia.

Me rauka ia e koe e rima ngauru Kai i te Turanga Teitei Meitaki me kare i te Turanga Teitei Maata atu, ka akariia mai teia i runga i toou peapa apiianga NCEA. Kia riro teia ei ngakauparauanga naau e toou nga metua.

Ko te akairo teia o toou maroiroi e toou tu aruaru i taau apii. E mea puapinga kia aruaru uatu rai koe noatu e kua rauka takere koe i taau varu ngauru Kai.

E tuanga puapinga katoa to te au Turanga Teitei Meitaki (Merits) e to te au Turanga Teitei Maata (Excellence), i tena tikai oki e, me te rauka meitaki ra ia koe te au tuanga o tetai au akanoonoo’anga apii (courses), me kore ra, o tetai au apii (subjects) tãtakitai.

Te Akatinamou’anga o Te Au Akanoonoo’anga Apii (Course Endorsement): na teia e akaari ki te katoatoa i toou turanga kite no tetai apii okotai (subject), me kore ra, no tetai akanoonoo’anga apii (course).

Mei rauka mai ia koe e 14 kai(credits) o te Turanga Teitei Maata o tetai akanoonoo’anga apii tei akanoo’ia (a particular course) … mei tera ra, te apii numero (maths), me kore ra, te apii akatangi/imene (music) … ka akatinamou’ia atu te reira akanoonoo’anga apii noou ki te Turanga Teitei Maata.

Ko tetai ua atu te ka tatau i toou kite i rauka mai, ka kite ratou e, e turanga kite meitaki toou i te apii numero (maths), me kore ra, i te apii akatangi/imene (music) … me kore ra, i nga mea e rua ravarai.

Ka riro teia ei tauturu ia koe. Me akaari koe i toou au kite tei rauka mai, me akaruke koe i te apii … no te rave angaanga, me kare ra, no te aere ki tetai ngai ke no te kimi kite akaou atu.

Ko te Vocational Pathaways tetai takaianga ei akari I taau kite karape i toou apiianga,. Ka akakite e te akamarama mai teia takaianga i te peapa taau ka rave I te apii tuatoru e te rare taau e inangaro I te rave.

Ka rauka koe I teia apinga e, ko te Vocational Pathways Award me rave koe I tetai o te ono ngai angaanga. Mei teia te tu – ka aere koe ki tetai ngai angaanga I te kimi kite me oti koe ka rauka koe I teia korona. (award)

E maata roa taau ka rauka – kare ua ko te korona. (award)

Ka taangaanga koe I teia takaianga I te akaari i taau au meitaki I rauka iakoe I te taime o te apii e te angaanga. Ko teia te au apinga (tu angaanga e te kite karape) ta te au pu angaanga ka akara matatio.

Ka akaaite tatou i toou tuatau i te apii mei tetai tere oou ki tetai enua matau kore ia e koe. I nga ra mua, manga tu kaui rai koe, me matau aere mai koe ia reira kua akamata koe i reira i te turoto aere.